Eläinperäistä eläimen perästä?

Onko hevosen lanta eläinperäistä, kun se tulee ulos eläimen peräpäästä? Ihan saman kysymyksen voi esittää maidosta. Onko maitorasva eläinperäistä, kun sen tuottaa lehmä tai vuohi?

Virkamiehen ajattelussa se, mikä menee eläimen suusta sisään muuttuu eläimeksi eläimen sisuksissa, ja on siis eläinperäistä sieltä poistuessaan.

Jokainen, joka on imettänyt lastaan tietää, ettei maito ole ihmisperäistä siinä merkityksessä kuin sen suomalainen virkamies ajattelee. Äidinmaito voi aiheuttaa imeväisikäiselle vatsanpuruja, mutta en usko että imettäjä siinä maidossa kupruilua aiheuttaa. Eiköhän se ole se äitikän hotkaisema sokeri- ja hiilihydraattipitoinen pulla, joka jälkeläisen suolistossa muljahtelee maidon muodossa.

Jos pääravinto on heinä, kuinka uloste voi olla eläinperäistä? Vaikka se nyt onkin eläimen perän kautta ulos pullautettu? Vai onko joku joskus kuullut hevosen syöneen toista eläintä?

Hämeen liitto kutoo maakunnan verkostoja

Hämeen liitto ja Hämeen Yrittäjät ovat yhdessä asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen: Kanta-Häme on oleva vuonna 2035 Suomen vahvin yrittäjyysmaakunta. Tavoite on kirjattu Hämeen maakunnan strategiaan, jota myös maakuntasuunnitelmaksi kutsutaan. Maakunnan johtavat päättäjät ovat sen maakuntavaltuustossa siunanneet.

Muistan oikein hyvin sekä meidän valmistelijoiden että päättäjien aluksi paljoksuneen rohkeaa tavoitetta – olemmehan hämäläisiä (”ei tehrä tästä ny numeroo…”). Yrittäjyyttä ei ole yhdistetty Hämeen perinteisiin vahvuuksiin – vielä. Viime vuodet eivät ole olleet aivan helppoja, mutta suunta on nyt hyvä. Maakunnassa on päästy pitkässä juoksussa myönteisen kehityksen kierteeseen.

Hämeen liitto on hämäläisen kehittäjäverkoston tärkeimpiä solmukohtia. Tehtävänämme on hakea Kanta-Hämeen hyvän tulevaisuuden suunta ja koota kaikki mahdolliset voimavarat sen toteuttamiseksi. Yksin emme tähän pysty, vaan tarvitsemme kumppaniverkostomme avun, maakunnasta ja sen ulkopuolelta.

Yhtenä ponnistuksena kohti yhteistä tavoitetta Hämeen Yrittäjät toteuttaa Hämeen liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahan turvin Kohti yrittäjyysmaakuntaa –hanketta. Näin juuri työnjaon pitääkin toimia!

Maakuntakaava päällimmäisenä työpöydällä

Maakuntakaavan päivitys on ajankohtainen juuri nyt. Tällä kertaa työssä keskitytään asumisen, elinkeinojen ja logistiikan tulevaisuuden aluetarpeisiin. Luonnonvaroihin, suojeluun ja virkistykseen paneudutaan seuraavalla kierroksella. Puhutaan vaihemaakuntakaavoista.

Maakuntakaavoitus nostattaa tunteita ja herättää keskustelua. Niin pitää ollakin. Maata ei valmisteta enää ja maankäytön suunnittelun tehtävänä on sovittaa yhteen erilaisia, ristiriitaisiakin, tarpeita. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on haettu entistä strategisempaa otetta. Riittävän yleispiirteinen ja joustava kaava kestää aikaa ja pitää ohjausvaikutuksensa. Kun suunnitellaan kestävästi, tämän päivän ratkaisuilla ei suljeta pois mahdollisia hyviä tulevaisuuksia.

Maakuntakaavaluonnos on nähtävillä palautetta ja keskustelua varten 15.3. saakka. Luonnokseen voi tutustua Hämeen liiton toimistolla (Niittykatu 5, Hämeenlinnassa), kotisivuilla (www.hameenliitto.fi) sekä kaikkien Kanta-Hämeen kuntien virastoilla. Saadun palautteen perusteella edelleen työstetty maakuntakaava tulee ehdotuksena uudelleen nähtäville myöhemmin tänä vuonna. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan keväällä 2012.

Matti Lipsanen
Kirjoittaja on Hämeen liiton kehittämispäällikkö

Meeting Cafe

Meeting Cafe kokosi yrittäjät ja opiskelijat

Hämeen Ammattikorkeakoulun liiketalouden toisen vuosikurssin opiskelijat järjestivät oppilastyönä yhden iltapäivän Meeting Cafen opiskelijoiden ja yritysten kohtaamispaikaksi. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut 11 yritystä.

Hamkin vararehtori Pertti Puusaari toteaa, että oppilaitoksen täytyy ottaa tulevaisuudessa isompi rooli yritysten ja oppilaitoksen välisen yhteistyön edistämisessä.

Netti helpottaa jo kohtaamista. Netistä löytyy muun muassa ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalvelu jobstep.fi sekä Hamkin, Koulutuskeskus Tavastian ja Kehittämiskeskus Hämeen yhteinen portaali sorviin.info.

Jobstep-palvelusta löytyy jo yli 24.000 työnantajaa ja lähes 60.000 työnhakijaa. Sorviin.info on suunnattu Hämeenlinnan ja Hattulan työnantajille ja opiskelijoille. Sielläkin on 127 paikkaa parhaillaan avoinna.

Opinnäytetyö ja työharjoittelu yrityksessä voi olla portti työelämään. Esimerkiksi Hämeenlinnan seudun Osuuspankissa tradenomiharjoittelijoita on puolen vuoden harjoittelussa jopa kymmenkunta vuosittain. Heistä osa jää taloon työskentelemään. Yksikönjohtaja Tuire Nissin mukaan parhaillaan on tekeillä kuusi opinnäytetyötä.
Meeting Caten järjestelyiden takana oli koko liiketalouden toinen vuosikurssi. Opiskelija Satu Sivulan mukaan tilaisuuden järjestämisessä oli jokaiselle jotain oikeata työtä tehtäväksi.

– Kokonaisuuden hallinta oli haastavaa. Miten kymmenen eri ryhmää saadaan kommunikoimaan keskenään, totesi järjestelyissä myös mukana ollut Juuso Fagerlund.
– Tämä on hyvä avaus. Tulevaisuudessa tätä tapahtumaa on mahdollista vielä laajentaa ja syventää, maalaili Pertti Puusaari.

SP Sinisilta ja Varjus

Uudet yrittäjät ottivat markkinointia haltuun

Miten tavoitan asiakkaani? Miten myyn tuotteeni tai palveluni? Mitä asioita minun pitää huomioida markkinoinnissa?
Visaisia kysymyksiä uusille yrittäjille, jotka ovat astumassa uudenlaiseen toimintaympäristöön. Miten saada potentiaaliset asiakkaat vakuuttumaan juuri minun tuotteeni tai palveluni paremmuudesta.

Näitä asioita pohdittiin Hämeen uusyrityskeskuksen ja Lammin Säästöpankin järjestämässä uusille yrittäjille suunnatussa koulutuksessa Hämeenlinnassa.

– Järjestämme vuosittain kolmesta kuuteen koulutustilaisuutta yhteistyössä jäsenyritystemme kanssa, kertoo Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Olli Kari.

Asiakkailta tulleen palautteen mukaan nimenomaan myynti ja markkinointi kiinnostavat uusia yrittäjiä. Olli Karin mukaan tarvetta koulutukselle on.

– Mahdollisuuksia olisi järjestää koulutustilaisuus vaikka kerran kuukaudessa, Kari jatkaa.
Lammin Säästöpankki oli mukana järjestämässä tilaisuutta ensimmäistä kertaa. Rahoituspäällikkö Arja Varjuksen ja rahoitusjohtaja Kirsi Sinisillan mukaan koulutusiltapäivä voisi saada jatkoa jo syksyllä.

Ryhmätyö koettiin mielekkääksi tavaksi harjoitella myynnin ja markkinoinnin keinoja. Ryhmän jäsenet saivat yhdessä miettiä esimerkkiyrityksen myyntiä ja markkinointia. Jokainen sai myös esitellä työnsä tulokset toisille.

– Hyvää tilaisuudessa oli, että jokainen koulutettava joutui olemaan äänessä. Selvästikin joukossa oli sellaisia, jotka olivat tottuneet esiintymään, mutta myös sellaisia, joille esiintyminen oli uusi asia, Varjus ja Sinisilta pohtivat.
– Ryhmässä jokainen joutui miettimään aivan samoja asioita, kuin omassa yrityksessään, Sinisilta toteaa.
Arja Varjuksen mukaan palaute illasta oli hyvää. Tulevia koulutuksia varten toivottiin muun muassa esimerkkilaskelmien tekemistä. Varjuksen mukaan eri rahoitusmahdollisuuksista voitaisiin myös puhua yleisellä tasolla tai vaikkapa keksittyjen esimerkkiyritysten kautta.
– Yksi aihe voisi tietysti olla se, miten uuden yrittäjän kannattaa valmistautua rahoitusneuvotteluun, Varjus miettii.

anssin_inkila

Taksiyrittäjillä paperityöt vähemmälle

Kanta-Hämeessä Kelan korvaamat taksimatkat eivät enää aiheuta taksiyrittäjille ylettömästi paperitöitä. Sähköiseen suorakorvaukseen siirryttiin kuun alusta. Kela ja Taksiliitto ovat yhdessä sopineet sähköiseen suorakorvausjärjestelmään siirtymisestä asteittain vuoteen 2013 mennessä koko maassa.

Asiakas tilaa Kelan korvauksen piiriin kuuluvan taksimatkansa Kanta-Hämeen taksikeskuksen palvelunumerosta (03) 106 25 300, joka on sama koko maakunnan alueella. Taksissa hän esittää Kela-korttinsa ja maksaa matkansa omavastuuosuuden, 9,25 euroa matkalta.

– Aluetaksikeskuksessa on oma yksikkönsä, joka sitten jakaa matkat Kanta-Hämeen taksiyrittäjille, kertoo Hämeen Taksin toimitusjohtaja Jukka Ylimäki.

– Taksin saa edelleenkin omasta kotipitäjästä, matkan voi myös tilata menopaluuna. Siihen ei voi kuitenkaan enää vaikuttaa, kuka kotikylän takseista tulee hakemaan. Vakiotaksimääräyksen voi antaa vain Kela, hän jatkaa.
Kanta-Hämeen keskussairaalaan tulee meneillään olevan remontin yhteydessä oma tilauspiste, jossa yksi aluetaksin työntekijöistä välittää kyytejä.

Kanta-Hämeen alueella on yhteensä 230 taksia. Arviolta 10 prosenttia heistä joutuu hankkimaan tilausvälityslaitteiston. Investointina laite ei Ylimäen mukaan ole kovin suuri.

– Laitteisto on kämmentietokone, jonka hankintakustannukset ovat 1000 euron luokkaa, kertoo Ylimäki.
Uutta on myös se, että Kela voi yhdistellä samasta suunnasta tulevien kyytejä. Autossa voi siis entisestä poiketen olla muitakin samaan suuntaan meneviä.

Matkat tulee tilata aina edellisenä päivänä, kun esimerkiksi vastaanottoaika terveydenhuoltoon on jo ennalta tiedossa. Myös kiireellisissä tapauksissa soitetaan samaan palvelunumeroon. Matkaa tilatessa välittäjä kysyy tietoja, jotka kirjataan sähköiseen korvaushakemukseen.

Valtakirjasopimukset autoilijoiden kanssa päättyivät helmikuun lopussa, eikä uusia enää tehdä. Jos asiakas tilaa matkansa muualta, hänen täytyy itse hakea Kelalta korvaus. Taksiyrittäjä ei voi enää tehdä sitä asiakkaansa puolesta.
Kelan korvausperusteisiin ei tule muutoksia. Sähköinen suorakorvaus on käytössä jo Keski-Suomen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiireissä.

linja-autoliikenne

Linja-autoliikenne vähenemässä

Niemisen linjat Oy on yksi liikennöitsijöistä, joka ajaa seuturajat ylittävää linjaliikennettä Hämeenlinnan seudulla. Nyt liikennöitsijä on joutunut tilanteeseen, jossa kolmasosasta Hämeenlinnan linjaliikenteestä joudutaan ehkä luopumaan.

ELY on aikeissa lopettaa Niemisen linjan kuudesta Padasjoki–Hämeenlinna vuoroista neljä. Edelleen ostettavaksi esitetään Padasjoelta seitsemältä lähtevä vuoro sekä Lammilta iltapäivällä kolmelta lähtevä vuoro.

– Hämeenlinnan liikennettä on ajettu yhdellä autolla. Jos välistä otetaan muutama vuoro pois, vaikuttaa se koko autokiertoon. Auton pitäisi seistä jossain tyhjänä, kun neljä päivällä kulkenutta vuoroa lakkautetaan. Silloin täytyy harkita, onko toiminta enää ollenkaan kannattavaa, toteaa Pekka Nieminen Niemisen Linjat Oy:stä.
Jos Nieminen lopettaa kokonaan liikennöinnin Hämeenlinnan ja Padasjoen välillä, koulukyydit on järjestettävä toisin. Hämeenlinnan ja Lammin välinen liikenne vähenee myös oleellisesti.

– Nykyisessä ostoliikenteessä välillä Padasjoki – Lammi on jonkin verran toisen asteen opiskelijoita jotka kulkevat Padasjoelta sekä Evolta Hämeenlinnaan, sekä Hämeenlinnasta Evon metsäkouluun. Vuoromme ovat olleet tärkeitä myöskin Evolta Lammille asioimaan kulkeville ihmisille.

Pekka Niemisen mukaan yritys kärsii kuntarajoista. Hämeenlinnan seudulla moni linja-autovuoro muuttui kaupungin sisäiseksi liikenteeksi, kun uusi kaupunki muodostettiin.
Kaupungin sisällä ajettavat vuorot ovat kuntien vastuulla, kun taas seuturajat ylittävä liikenne on Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla.

Joukkoliikennejärjestelmä rapautumassa

Kanta-Hämeen alueella laajalti liikennöivän Pekolan liikenteen toimitusjohtaja Risto Pekola on sitä mieltä, että kysymys on osittain selkiintymättömistä vastuurajoista sekä rahoituksessa että liikenteen järjestämisessä.

– Suuri muutos on käynnissä. Kaikessa on takana se, että valtio haluaa kuntien tulevan mukaan ainakin rahoitukseen. Esimerkiksi Lammin liikenteestä ja rahoituksesta on tällä hetkellä päättämässä neljä lupaviranomaista entisen yhden sijaan. Uudenmaan ja Tampereen ELY:t sekä uudet paikalliset lupaviranomaiset Hämeenlinnassa ja Lahden seudulla, Pekola valottaa.

Myös Pekola muistuttaa autokierron olevan vaarassa, jos välistä jätetään ostovuoroja pois. Hänen mukaansa ostovuorojen loppuminen esimerkiksi Lammin seudulla uhkaa koko linjajärjestelmää.

– Esimerkiksi jos vuoro lakkautetaan yhteen suuntaan, miten tarpeellinen paluulähtö sitten ajetaan? Jos vain aamu- ja iltalähdöt ostetaan, kuljettajalle juoksee palkka kuitenkin koko päivän, kysyy Pekola.
Pekolan vuoroista Kuohijoki-Lahti –vuoro on saanut kaksi vuotta jatkoaikaa. Myös Loppi–Tervakoski–Riihimäki -vuoro jatkaa liikennöintiään ostovuorona.

Forssan seudulla liikennöivän Linjaliikenne Kivistön vuoroista Forssa–Humppila -välin arkipäivien vuorot ovat tulossa uudelleen kilpailutukseen. Kesä- ja lauantailiikenne ovat kuitenkin supistumassa olemattomiin.
Miki Koivuhuhta Linjaliikenne Kivistöstä toteaa, että esimerkiksi seutulippujen houkuttelevuus vähenee, kun vuoroja lopetetaan. Vuoroja lopetetaan väistämättä, sillä minimipalvelutasoksi on määritelty työmatkaliikenne. Toisin sanoen linja-autot kulkevat vain aamu- ja iltapäivisin.

– Suomessa joukkoliikenne on tehokas verkko erilaisia vuoroja, hän sanoo.
Pitkät vakiovuorot, joista osa on ollut valtion ostamia, kärsivät erityisesti siitä, että niistä kilpailutetaan vain jollekin viranomainen kulloinkin parhaiten sopiva osa. Tämä johtaa automaattisesti osaoptimointiin, jolloin kokonaisuus kärsii.

”Kukaan ei tiedä missä mennään”

Koivuhuhdan mukaan kukaan alalla ei tunnu tietävän mihin ollaan menossa. Uusi joukkoliikennelaki on vielä täysin hämärän peitossa. Kokonaisuutta ei tunnu katsovan kukaan, ainoastaan minimitasot on määritelty.

– Alalla on vuosien ajan tapahtunut murrosta ja muutosta. Mitään positiivista ei ole kuulunut aikoihin, hän sanoo.
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen sanoo, että ellei saada lisää rahaa joukkoliikenteelle, rapauttavat rajut supistukset bussiverkoston jopa eteläisessä Suomessa. Linjaverkostosta poistuu liikaa kuntakeskusten välistä linja- ja ostovuoroja.
– Samalla valtion on menettämässä kykynsä vastata seutu-, työmatka- ja kaupunkilippujen maksuosuuksistaan, kun haluaa siirtää ne kuntien vastuulle, muistuttaa Kääriäinen.

Fakta:
Bussiverkosto rapautumassa rajua vauhtia
– Joukkoliikenteen rahoitus on vähentynyt koko 2000-luvun
– Koko maassa määrärahatarve 52 miljoonaa euroa minimissään
– Valtion budjetissa varattu 40 miljoonaa euroa
– Yli 1.000 vuoroa häviämässä yhdessä viime vuoden vähennysten kanssa
– Valtion osuus laskenut 48 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2010
– Bussiliikenteessä kulkee vuosittain 325 miljoonaa matkustajaa
– Suurin osa linja-autovuoroista kulkee lipputuloilla, ilman julkista rahoitusta
– Valtio ja kunnat osallistuvat rahoitukseen ostamalla määrärahojen puitteissa vuoroja, joita ei voida lipputuloilla ylläpitää
– Määrärahaa käytetään myös lippujen hintojen alentamiseen säännöllisille käyttäjille, esimerkiksi seutulippu

Kalvolaan ja Renkoon palvelulinjapilotti

Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio ja opetuspalvelujen tilaajapäällikkö Antti Karrimaa valmistelevat parhaillaan tarjouspyyntöä Hämeenlinnan koulukyydeistä. Tarjouspyynnön pitäisi olla valmiina maaliskuun alkupuolella.

Kalvolassa ja Rengossa aloitetaan palveluliikennekokeilu, joka kuljettaa niin koululaiset, vanhusten päivätoiminnan kuljetettavat sekä asiointikyytiä tarvitsevat. Karrimaan mukaan palvelulinjan reitit ja kuljetuskapasiteetti pyritään rakentamaan sellaiseksi, ettei kyytiä tarvitse tilata etukäteen.

– Pyrkimys on näin luoda joukkoliikennettä sinne missä sitä ei ole, Karrimaa sanoo.
Maarit Kaartokallion mukaan koulukyytien kilpailutuksessa hyödynnetään avointa joukkoliikennettä mahdollisimman hyvin. Myös linja-autovuoroja voidaan kilpailuttaa yhtä aikaa koulukyytien kanssa, jos se katsotaan kysynnän perusteella tarpeelliseksi.

– Tarjousta ei tarvitse jättää koko kaupungista. Kaupunki pilkotaan kuljetusalueiksi, jotka noudattavat vanhoja kuntarajoja tai pienemmiksikin osakokonaisuuksiksi. Vanha kouluverkko on kuitenkin se, minkä mukaan kuljetukset suunnitellaan, Karrimaa toteaa.

Tarjouspyyntö pyritään valmistelemaan niin, että pienemmät taksiyrittäjät voivat tarjota yhdessä esimerkiksi koko entisen kunnan alueen koulukyydeistä. Myös syöttöliikenne takseilla linja-autoille jatkuu.

Hyvä sijainti houkutteli oman yrityksen perustamiseen

Hyvällä sijainnilla on suuri merkitys yrityksen käynnistämisessä. Elävä esimerkki tästä on Riihimäellä syksyllä toimintansa käynnistänyt SE-Autohuolto Oy. Se löysi hyvät tilat, keskellä kaupunkia perinteisestä autokaupan kiinteistöstä. Kun AutoHimberg Oy lopetti toimintansa kesällä, sen korjaamotilat jäivät vapaiksi.

– Kuulin tilanteesta jo keväällä, ja samalla alkoi suunnittelu. Kyllä sijainti oli ykkösasia yritystä perustettaessa. Tässä ollaan hyvien yhteyksien äärellä. Autolla tulijat löytävät paikan tullessaan moottoritien suunnasta, rautatie- ja linja-autoasemille on muutaman sadan metrin kävelymatka. Myös liikekeskukset ovat todella lähellä, joten pienten huoltojen aikana asiakkaat voivat viettää aikaansa siellä. Yrityksen perustaminen lähti toteutumaan sijainti edellä.
Näin kertoo Sauli Mikkola, joka yhdessä Esa Vanhalan kanssa lähti yrittäjäksi. Kaikkiaan yritys työllistää tällä hetkellä viisi henkilöä.

– Yrityksen perustaminen ei ehkä ollut itselläkään se ykkösvaihtoehto. Mutta kun tällainen tilaisuus tarjoutui, oli iskettävä siihen kiinni, paljastaa pitkän Ford-kokemuksen omaava Sauli Mikkola. Myös muulla tiimillä on laaja kokemus Ford-autoista.

– Aloitimme yrityksen toiminnan lokakuussa, ja marraskuussa saimme Ford-huolto- ja varaosaedustuksen. Näin Ford-huolto palasi Riihimäelle todella pitkän tauon jälkeen. Vastaanotto on ollut hyvä, tekemistä riittää. Myös monet yritykset ovat löytäneet palvelumme, Ford kun on suosittu yritysauto niin henkilöautojen kuin pakettiautojenkin puolella.

Korjaamot ja maalaamo saman katon alla

Yrityksessä on perinteisen huoltokorjaamon lisäksi myös peltikorjaamo, jonka ”seppänä takoo” Esa Vanhala. Sijainti on tätäkin toimintaa ajatellen hyvä, sillä viereisessä tilassa toimii Jouko Karhumäen vetämä automaalaamo.
– Tässä ei tarvitse odotella kuljetuksia, yhteistyö toimii todellakin näppärästi, kertovat Vanhala ja Mikkola.
Vaikka kyseessä on Ford-merkkikorjaamo, voivat myös muun merkkiset autot tulla ”hoitoon” huoltokorjaamolle, ja tietenkin peltikorjaamolle.

– Näitäkin asiakkaita on jo paljon, Riihimäellä kun on autoalan merkkikorjaamoiden määrä pienentynyt ihan minimiinsä.

Pakkastalven aikana ovat monenlaiset pakkasvauriot työllistäneet.

– Jos joku komponentti voi jäätyä, niin tänä talvena ne ovat jäätyneet. On kyse sitten akuista, suodattimista, huohottimista tai tiivisteistä. Monessa dieselautossa on polttoainelämmitin. Ne tuppaavat viemään akkuja tyhjiksi, niinpä olemme asentaneet moneen autoon ylimääräisen akkulaturin. Se pitää akun vireänä aina, kun lohkolämmitin on seinässä.

Sukupolvenvaihdos sujuu parhaiten yhteistyöllä

Asiantuntijan apu on ensiarvoisen tärkeää sukupolven vaihdosta toteutettaessa. Hän voi suunnitella ratkaisuja, jotka sitten esittää yrityksen vetäjille. Itse yrityksessä voidaan voimavarat keskittää varsinaiseen työntekoon. Meille vaihdoksen toteutti Bamican Mikko Kurujoki.

– Näin kertoo loppilaisen Männistön Puutarha Oy:n toimitusjohtaja Sakari Makkonen. Heli Männistö otti Makkosen kanssa kesällä yrityksen vetovastuun. Arto ja Liisa Männistö jäivät vähemmistöosakkaiksi, mutta ovat edelleen mukana yli 40 vuotta toimineen yrityksen käytännön arjessa. He perustivat aikanaan yrityksen, nyt sukupolven vaihto oli edessä jo lain määräystenkin mukaan, kyse on pinta-alalisistä. Ihan tuoreeltaan eivät uudet vetäjät ”joutuneet remmiin”, Sakari Makkonenkin on ollut mukana jo 20 vuotta.

– Rautateillä sanotaan: saattaen vaihdettava. Tämä pätee myös tällaisen yrityksen sukupolven vaihdokseen. Kun molemmat polvet työskentelevät yhdessä, päästään vaihtamaan käytännön tietoutta niin viljelystä kuin esimerkiksi kauppasuhteista, toteavat Männistöt ja Makkonen.

– Tälläkin alalla kauppa on keskittynyt suurille toimijoille. Kun vielä kuusi vuotta sitten oli toimituksen keskikoko noin rullakko per asiakas, on se nyt jo kuusi rullakkoa.

Lopen Pilpalassa sijaitseva yritys on yksi Suomen viidestä suuresta kesäkukkien taimien tuottajasta.

1,5 miljoonaa kesäkukkaa

– Toiminta on vuosien varrella laajentunut. Ensin oli 300 neliömetriä, nyt käytössä on 1,2 hehtaaria kasvihuonetilaa. Täällä tuotetaan vuodessa noin 1, 5 miljoonaa kesäkukkien tainta, kertoo Sakari Makkonen.
– Suurimmillaan yhtä aikaa on ”työn alla” noin 800 000 tainta.

Männistön Puutarha Oy:n ominta alaa ovat kesäkukat, yritys ei esimerkiksi tuota joulukukkia. Markkinat ovat niin kilpaillut ja tuotanto keinovalon tarpeineen sen verran kallista, että olemme pysytelleet kesäkukissa. Meillä on pääosin isoja asiakkaita Vaasan, Jyväskylän, Lappeenrannan, Porvoon, Hangon ja Turun rajaamalla alueella. Kuljetukset hoidetaan kolmella omalla autolla. Yritys työllistää keskimääräisesti laskettuna 10 henkeä vuositasolla. Suurin yksittäinen tuoteryhmä ovat orvokit 8×8 sentin ”rasioissa”.

Viljely alkaa talvella

Viljelykausi käynnistyy joulukuussa, jolloin paikalle tuodaan kasvuturve. Se on toiminnan perusta. Tammikuussa alkaa orvokkien kasvatus, jotta ne ovat markkinoilla kesän alkaessa. Viimeiset taimet lähtevät puutarhalta heinä-elokuun vaihteessa, hiukan vuoden säätilojen mukaan. Toiminnalle kuvaavaa on se, että sukupolven vaihdos tehtiin kuntoon kesän aikana, silloin kovin työpaine alkaa olla ohitse.

Puutarhaa on laajennettu vuosien varrella. Niinpä tuotantotilat sijaitsevat useammassa kasvihuoneessa ja rakennuksessa. Lämpö tuotetaan ainakin toistaiseksi öljyllä, jota kuluu vuodessa hurjasti. Viime vuoden kovan talven myötä kulutus oli noin 180 000 litraa. –Lämmitysinvestointia ja muita lämmönlähteitä on toki pohdittu, mutta vielä ei ole päädytty ratkaisuun, kertoo Makkonen.

– Vaihtoehtoja on vähän, eri lämmitysmuotojen hinta kun vaihtelee välillä ihan hallituksen päätösten mukaan. Myös säätilat vaikuttavat, lämmöntarve on vuodessa noin 4,5 kuukauden mittainen jakso.

Lammilla_on_investoitu_moderniin_tuotantotekniikkaan

Lammilla on investoitu moderniin tuotantotekniikkaan

Teollisen ikkunatuotannon juuret Lammilla ulottuvat 40 vuoden päähän. Lammin Ikkunalla puusepäntaidot ja -perinteet ovat kunniassaan, mutta investoinnit nykyaikaisiin tuotantomenetelmiin ja -tekniikkaan ovat taanneet töiden jatkumisen vaikeassa markkinatilanteessa.

– Investointimme takaavat asiakkaille edulliset ja laadukkaat tuotteet. Tuotantomme on teknisesti ja tehokkuudeltaan Suomen huippua, tuotannosta vastaava Hannu Saarinen kehaisee.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Saarinen ja toimitusjohtaja Markku Hoppania ryhtyivät yrittäjiksi ostamalla Lammin ikkunatehtaan vuonna 1998 Metsäliitolta. Yritys oli tuttu, sillä jo Metsäliiton aikana miehet vastasivat tehtaan tuotannosta, tuotantotekniikasta ja markkinoinnista.

– Raskas tiehän tämä on ollut, pienellä pääomalla lähdettiin liikkeelle, velkarahalla. Viimeisin lama oli meille vaikea. Ovituotantoyksikkömme Kangasniemellä, Virepuu Oy, oli juuri aloittanut kun laman kellot löivät syksyllä 2008, toimitusjohtaja Hoppania kertaa.

Tuotannon laajentaminen oviin vahvisti

Silloisen rahoittajapankin tylyys harmittaa vieläkin. Ei auttanut vaikka asiat oli aina hoidettu jämptisti ja tehty kokoajan positiivista tulosta.

– Se jäi syvälle mieleen, miten tylyä kohtelu oli, vaikka olimme hoitaneet kaikki maksut päivälleen. Neuvottelimme pienestä lykkäyksestä maksuihin, mutta sitä ei meille annettu, Hoppania miettii.

Yritys selvisi tuostakin ja teki tismalleen sellaisen tuloksen kuin oli maksuaikaneuvotteluissa luvannut. Tyly rahoittajapankki vaihtui paikalliseen Lammin Säästöpankkiin.

Hoppania ja Saarinen ovat vakuuttuneita, että tuotannon harkittu laajentaminen oviin koitui yrityksen vahvistukseksi taantuman aikana. Heillä oli tarjota rakentajille ja saneeraajille täysi valikoima ovia ja ikkunoita modulituotteina sekä mittatilaustyönä. Nyt lama on taitettu. Vuosi 2009 oli vaikea, mutta 2010 oli jo hyvä kasvun vuosi ja kasvua on odotettavissa myös tänä vuonna.

Energiatehokkuus on huippuluokkaa

– Lammin Ikkunoiden tuotannosta 90 prosenttia menee rakennus- ja asennusliikkeiden sekä rautakaupan kautta. Osa tuotannosta myydään suoraan tehtaalta ja vientiäkin harjoitetaan, etupäässä Venäjälle. Viennin osuus on noin viisi prosenttia, Saarinen mainitsee.

Yritys on tehnyt myös vahvaa tuotekehitystyötä. Tästä osoituksena on 2008 Kanta-Hämeen Innosuomi-palkittu Lammin Watti Eko -energiaikkuna, joka on osoittautunut energiatehokkuudeltaan markkinoiden parhaaksi Suomessa.

Hämeen Yrittäjät palkitsi toimitusjohtaja Markku Hoppanian ja hallituksen puheenjohtaja Hannu Saarisen Lammin Ikkuna Oy:stä Kanta-Hämeen vuoden yrittäjinä 2010. Palkitseminen tapahtui maakunnallisessa Yrittäjägaalassa Forssassa lauantaina 12. helmikuuta.

Valintaperusteissaan raati kiinnitti huomiota rakennuspuusepänteollisuuden vaikeaan markkinatilanteeseen ja tiukkaan kilpailuun. Lammin Ikkuna on selvinnyt kunniakkaasti vaikeuksien yli ja menestynyt tiukassa tilanteessa uskomalla omaan tekemiseensä. Yritys on rohkeasti investoinut tuotantotekniikkaan ja kehittänyt tuotteitaan sekä uudistanut myyntiorganisaatiotaan.

Fakta

Lammin Ikkuna Oy
Liikevaihto vuonna 2010 oli 14,4 M€.
Työntekijöitä on noin 80 henkeä.
Yrityksen toimiala on rakennuspuusepänteollisuus.
Markkina alueena on koko Suomi ja lisäksi vientiä mm. Venäjälle. Viennin osuus on noin 5 %.
Lammin ikkunoiden ja ovien asennettuna myyntiä hoitaa franchise-periaatteella toimiva Ikkunaykköset-ketju.
Jälleenmyyjinä johtavat rakennustarvikeliikkeet kautta maan.
Lammin pääkonttorilla hoidetaan projekti- ja vientimyyntiä
Sisaryritys Virepuu Oy valmistaa Lammin ovia Kangasniemellä.

Viimeiset valmistelurahat jaossa

Viimeinen Global-valmisteluraha jaossa. Global-hanke tukee Kanta-Hämeen kehittämisestä vastaavien toimijoiden ja yritysten kansainvälisten EU- hankehakemusten valmistelua. Kerralla voidaan myöntää 3 000 – 20 000 euron valmisteluraha, jota ei voi käyttää kansallisesti rahoitettavien hankkeiden valmisteluun. Tähtäin pitää olla EU:n puite- tai erillisohjelmista haettavasta rahoituksesta. Toteutettavan hankkeen toimenpiteiden pitää kohdistua Forssan tai Riihimäen seudulle. Alueella on viimeinen valmisteluraha jaossa ja sen hakemus tulee jättää 25.3. mennessä. Lisätietoja saa Hämeen liitolta tai alueen kehittämisyhtiöiltä.