Digitaalisen median markkinat kasvavat Venäjällä jopa 40 prosenttia vuodessa. Venäläiset viettävät keskimäärin lähes 10 tuntia kuukaudessa sosiaalisen median parissa. Suomessa vastaava luku on 5 tuntia ja maailman keskiarvo on 4,5 tuntia per käyttäjä. Samaan aikaan Venäjän Internet-käyttäjien määrä on moninkertaistunut laajakaistayhteyksien levitessä ympäri maata. Kasvu luo mahdollisuuksia uusille yrityksille. Vaikka kysyntää digitaalisen median osaamiselle riittäisi, suomalaisyritykset ovat olleet hitaita siirtymään Venäjän markkinoille. Digitaalisen median liiketoimintamahdollisuudet Venäjällä -tutkimuksen tulokset julkaistiin 16.2.2011 FinNoden, Finpron ja Tekesin järjestämässä seminaarissa.
Author: admin
Pelimarkkinat kasvussa
Peliala on viihdeteollisuuden nopeimmin kasvava alue. Vuonna 2008 maailman peliteollisuuden arvo oli noin 50 miljardia dollaria elokuvateollisuuden yltäessä vielä 84 miljardiin. Pelit ottavat elokuvaa kiinni muutaman miljardin vuosivauhdilla. Pelialan kattojärjestön Neogames ry:n ja Suomen Pelinkehittäjät ry:n selvityksen mukaan peliala on Suomen taloudellisesti merkittävin kulttuurivientiala. Viennin arvo ylittää 90 miljoonaa euroa kuluvan vuoden aikana. Se on kyennyt tuottamaan merkittäviä kansainvälisiä menestystarinoita ja huipputuotteita, kuten Rovion Angry Birds, Sulakkeen Habbo Hotel ja Remedyn Max Payne. Neogames tulee julkaisemaan uuden pelialan tutkimuksen kevään aikana.
HAMK mukaan koulutuksen vientiklusteriin
HAMK on tehnyt aiesopimuksen Finpron Future Learning Finland- vientiklusterin kanssa. Klusterin tarkoituksena on tunnistaa ja koota yhteen oppimisalan toimijat, yritykset ja oppilaitokset, joilla on kiinnostusta ja kykyä kansainväliseen liiketoimintaan. Mukana olevien jäsenten tuotteita kootaan yhteisiksi kokonaisuuksiksi. Klusteri hakee ja tunnistaa jäsenilleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia maailmalta sekä tuottaa yhteistä markkinointia valituilla alueilla. Klusterissa on mukana paikallisista toimijoista mm. opetusohjelmia valmistava hämeenlinnalainen Mikrolinna Oy.
Retoriikkaa ja matematiikkaa
Eduskuntavaalien lähestyessä puolueet ottavat pesäeroa toisiinsa. Samanaikaisesti ne kuitenkin nuuhkivat naapureitaan hallitustunnusteluita varten. Kiinnostaviin ja sinällään yksinkertaisiin kysymyksiin on turha odottaa eksakteja vastauksia. Retoriikkaa viljellään ja tilaa jätetään vastauksien tulkinnalle – kulloinkin tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Yhteisten asioiden hoito on pohjimmiltaan vain matematiikkaa. Ikävä kyllä, juuri yhteen ja vähennyslasku on tökkinyt julkisen talouden hoidossa. Tähän tarpeeseen yrittäjät ovat laatineet oman ohjelmansa tulevalle hallituskaudelle.
Verotus ja siihen kohdistuvat muutospaineet on pitkään huolettanut yrittäjiä. Tulevan ja tarvittavan kasvu-uran löytäminen vaatii työllistämiseen ja työntekoon kannustavaa verotusta. Omistajavetoisten yritysten verotuksessa on tunnistettava yrityksen ja yrittäjän verotuksen yhteisvaikutus. Yrittäminen edellyttää riskinottoa. On oikein, että yrittäjä saa siitä kohtuullisen tuoton työlleen ja sijoittamalleen pääomalle. Tämän lisäksi verojen yleistä korottamista on vältettävä. Verojen kiristämisen sijaan on luotava uusia kasvun edellytyksiä.
Konkreettinen kasvun mahdollistaja on osaava työvoima. Lamoista ja taantumista huolimatta yrittäjät ovat vuodesta toiseen ilmoittaneet kasvun esteeksi sopivan työvoiman saatavuuden. Koulutusjärjestelmää tulee hienosäätää kurssin muuttamiseksi. Oppisopimus on kuin täsmäase sopivan osaajan saamiseksi. Nykyjärjestelmän haaste on, että oppisopimusajan palkat ja koulutuskorvaukset eivät vastaa opiskelijan suoritetta. Sinällään hyvä järjestelmä voi muuttua yrittäjälle kestämättömän kalliiksi. Ammatillisen toisenasteen ja korkea-asteen koulutuksen aloituspaikat tulee mitoittaa nykyistä tarkemmin koulutustarve-ennakointien perusteella. Määrien lisäksi kriittisen arvioinnin kohteena tulee olla myös laatu. Nykyisetkin opetussuunnitelmat koulutusohjelmien sisällä taipuvat tarvittaessa huomioimaan paikallisia osaamistarpeita.
Valtiontalouden kestävyysvajeen rinnalla kuntataloudet toistavat samaa kurjuutta. Suunnanmuutoksen veturina voisi toimia kuntien ja yritysten yhteistyö kuntapalveluiden tehostamisessa. Tämän ohjenuoraksi voitaisiin laatia julkisia hankintoja koskeva kehittämisohjelma, jolla vahvistettaisiin julkisen sektorin vastuu markkinoiden kehittymisestä. Mallissa kunnat pyrkisivät kehittämään omaa toimintaansa eivätkä kilpailisi yrityksiä vastaan.
Näistä ja monista muista arjen pienistä puroista syntyy tarvittavaa kasvun virtaa. Sen pohjalla tulee olla vankka luottamus, että Suomessa pystytään tekemään uskottavaa ja vaalikaudet ylittävää yrittäjyyspolitiikkaa.
Hyvää työtä Lounais-Hämeessä
Humppilan Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Mustonen on saanut viime viikkoina nousta useamman kerran lavalle pokkaaman tunnustuksia sekä vastata toimittajien kysymyksiin. Tämän laatuisia riskejä joskus eskaloituu kun tehdään priimaa jälkeä. Ja sitä Hannu ja koko Humppilan yrittäjien väki on tehnyt jo kauan. Palkinnot ja julkiset kiitokset lämmittävät mieltä hetken. Yhdessä tehty vaikuttaminen ja sen tulokset näyttäytyvät hyvinvoinnin pysyvinä jälkinä Humppilassa. Se lämmittää mieltä jo pitkään.
Humppilan Yrittäjät pokkasivat palkinnot Suomen parhaana yrittäjäyhdistyksenä kokoluokassaan sekä PROHäme-palkinnon esimerkillisestä työstä maakunnan yrittäjyyden eteen. Humppilan yrittäjät yhdessä Humppilan kunnan kanssa ovat onnistuneet luomaan alueelle mutkattoman ja asioita eteenpäin vievän tavan toimia. Samaa tatsia on myös naapureissa, siitä viisi peukkua ylös koko Lounais-Hämeelle.
Kovaa duunia Hämeenlinnan seudulla
Kovaa jalkatyötä tehdään Hämeenlinnan seudulla. Siitä tuloksena on liuta myönteisiä yritysuutisia seudulta. Investoinnit realisoituvat toimi- ja tuotantotilojen laajennuksina sekä täysin uusien työnantajayrityksien etabloitumisena. Positiivinen flow tarttuu ja myönteinen hykertely tuo lisää uutta hyvää.
Kuntoon laitettavia nurkkiakin vielä löytyy. Hyvästä erinomaisuuteen on vielä matkaa. Tehtyjen selvityksien valossa yrittäjät kaipaavat parempaa yhteistyötä korkeakoulujen ja yliopistojen kanssa, osaavaa työvoimaa ja tukea omistajanvaihdosjärjestelyihin. Tähän kun ynnätään se suuri käyttämätön liiketoimintapotentiaali ulkomaankaupasta, saadaan kasaan lähitulevaisuuden kehittämisohjelma. Hihat käärien, härkää sarvista tarttuen ja muiden kliseiden kera käymme kehitystyöhön yhdessä. Sen yrittäjyysmaakuntaohjelman alkutaival on jo opettanut. Yrittäjyys ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä. Amen.
Laduilla luovien
Kantakuppilani tv-ruudut ovat tarjonneet viime päivät kuvakulmia sutjakoiden suksijoiden sivakointiin. Onpahan voinut hyvällä syyllä viettää hiihtolomaa verstaalta. Tosin suru meinaa herahtaa puseroon. Suomalainen suksi ei Kollenilla luista.
Viime lauantaina vietettiin suomalaisen kilpaurheilun surkuhupaisaa merkkipäivää: tasan kymmenen vuotta sitten Ala-Tikkurilan Shelliltä löytyi sittemmin kuuluisaksi tullut musta lääkärilaukku. Lahden MM-kisojen menestyshuuman taustalla ollut raaka peli paljastui ja laukusta sukeutui yksi käryisen skandaalin symboleista Paavo M. Petäjän punakan naaman ohella.
Vieläkin muistan epäuskoisena tuijottaneeni Hiihtoliiton tiedotustilaisuuden mustaa taustakangasta, jolla oli hätäisesti verhottu sponsoreiden liikemerkein koristeltu taustasermi. Ei ainakaan meiän Harppa!
Sponsorit kaikkosivat mutta kehiin astui rohkea uusi yrittäjä, Mika Anttonen ja ST1. Yritys alkoi sponsoroida näkyvästi lumeen lyötyä maastohiihtoa. Rohkea ja luova liike. Tätä nykyä myös Ala-Tikkurilan Shell on ST1:n omistuksessa.
Pubivisan menestyskauraa on tietää, että toimittaja, joka paljasti Kari-Pekka Kyrön unohtaneen tuon kyseisen lääkärinlaukun, oli Riku Rantala. Hän työskenteli tuolloin Helsingin Sanomien rikostoimittajana
Sittemmin toimittaja Rantala lähti Tuomas ”Tunna” Milonoffin ja videokameran kanssa reissaamaan. Loppu eli Madventures onkin suomalaista tv:n matkailuohjelmahistoriaa. Suomalaisten tulevaisuus näyttäisi olevan luovissa aloissa.
Suomeen pakkaskeleissä influenssaakin rivakammin leviää vaalikiima, vaan sääliksi käy eduskuntaan pyrkiviä. Vaaleja siirrettiin huhtikuulle lämpimien kampanjailmojen toivossa. Siirto oli lähinnä kosmeettinen, sillä samoilla tammimarkkinoilla pitää palella ja soppaa jakaa.
Luovempaa olisi ollut siirtää vaalit suosiolla elokuun lopulle. Kesän maaseutumarkkinat ja maatalousnäyttelyt olisivat saaneet piristysruiskeen suu vehnäsellä makkaroita jakavista kansanvallan kahvaan halajavista. Eikä tarvitsisi lämpimikseen puhua joutavia.