linja-autoliikenne

Linja-autoliikenne vähenemässä

Niemisen linjat Oy on yksi liikennöitsijöistä, joka ajaa seuturajat ylittävää linjaliikennettä Hämeenlinnan seudulla. Nyt liikennöitsijä on joutunut tilanteeseen, jossa kolmasosasta Hämeenlinnan linjaliikenteestä joudutaan ehkä luopumaan.

ELY on aikeissa lopettaa Niemisen linjan kuudesta Padasjoki–Hämeenlinna vuoroista neljä. Edelleen ostettavaksi esitetään Padasjoelta seitsemältä lähtevä vuoro sekä Lammilta iltapäivällä kolmelta lähtevä vuoro.

– Hämeenlinnan liikennettä on ajettu yhdellä autolla. Jos välistä otetaan muutama vuoro pois, vaikuttaa se koko autokiertoon. Auton pitäisi seistä jossain tyhjänä, kun neljä päivällä kulkenutta vuoroa lakkautetaan. Silloin täytyy harkita, onko toiminta enää ollenkaan kannattavaa, toteaa Pekka Nieminen Niemisen Linjat Oy:stä.
Jos Nieminen lopettaa kokonaan liikennöinnin Hämeenlinnan ja Padasjoen välillä, koulukyydit on järjestettävä toisin. Hämeenlinnan ja Lammin välinen liikenne vähenee myös oleellisesti.

– Nykyisessä ostoliikenteessä välillä Padasjoki – Lammi on jonkin verran toisen asteen opiskelijoita jotka kulkevat Padasjoelta sekä Evolta Hämeenlinnaan, sekä Hämeenlinnasta Evon metsäkouluun. Vuoromme ovat olleet tärkeitä myöskin Evolta Lammille asioimaan kulkeville ihmisille.

Pekka Niemisen mukaan yritys kärsii kuntarajoista. Hämeenlinnan seudulla moni linja-autovuoro muuttui kaupungin sisäiseksi liikenteeksi, kun uusi kaupunki muodostettiin.
Kaupungin sisällä ajettavat vuorot ovat kuntien vastuulla, kun taas seuturajat ylittävä liikenne on Uudenmaan ELY-keskuksen vastuulla.

Joukkoliikennejärjestelmä rapautumassa

Kanta-Hämeen alueella laajalti liikennöivän Pekolan liikenteen toimitusjohtaja Risto Pekola on sitä mieltä, että kysymys on osittain selkiintymättömistä vastuurajoista sekä rahoituksessa että liikenteen järjestämisessä.

– Suuri muutos on käynnissä. Kaikessa on takana se, että valtio haluaa kuntien tulevan mukaan ainakin rahoitukseen. Esimerkiksi Lammin liikenteestä ja rahoituksesta on tällä hetkellä päättämässä neljä lupaviranomaista entisen yhden sijaan. Uudenmaan ja Tampereen ELY:t sekä uudet paikalliset lupaviranomaiset Hämeenlinnassa ja Lahden seudulla, Pekola valottaa.

Myös Pekola muistuttaa autokierron olevan vaarassa, jos välistä jätetään ostovuoroja pois. Hänen mukaansa ostovuorojen loppuminen esimerkiksi Lammin seudulla uhkaa koko linjajärjestelmää.

– Esimerkiksi jos vuoro lakkautetaan yhteen suuntaan, miten tarpeellinen paluulähtö sitten ajetaan? Jos vain aamu- ja iltalähdöt ostetaan, kuljettajalle juoksee palkka kuitenkin koko päivän, kysyy Pekola.
Pekolan vuoroista Kuohijoki-Lahti –vuoro on saanut kaksi vuotta jatkoaikaa. Myös Loppi–Tervakoski–Riihimäki -vuoro jatkaa liikennöintiään ostovuorona.

Forssan seudulla liikennöivän Linjaliikenne Kivistön vuoroista Forssa–Humppila -välin arkipäivien vuorot ovat tulossa uudelleen kilpailutukseen. Kesä- ja lauantailiikenne ovat kuitenkin supistumassa olemattomiin.
Miki Koivuhuhta Linjaliikenne Kivistöstä toteaa, että esimerkiksi seutulippujen houkuttelevuus vähenee, kun vuoroja lopetetaan. Vuoroja lopetetaan väistämättä, sillä minimipalvelutasoksi on määritelty työmatkaliikenne. Toisin sanoen linja-autot kulkevat vain aamu- ja iltapäivisin.

– Suomessa joukkoliikenne on tehokas verkko erilaisia vuoroja, hän sanoo.
Pitkät vakiovuorot, joista osa on ollut valtion ostamia, kärsivät erityisesti siitä, että niistä kilpailutetaan vain jollekin viranomainen kulloinkin parhaiten sopiva osa. Tämä johtaa automaattisesti osaoptimointiin, jolloin kokonaisuus kärsii.

”Kukaan ei tiedä missä mennään”

Koivuhuhdan mukaan kukaan alalla ei tunnu tietävän mihin ollaan menossa. Uusi joukkoliikennelaki on vielä täysin hämärän peitossa. Kokonaisuutta ei tunnu katsovan kukaan, ainoastaan minimitasot on määritelty.

– Alalla on vuosien ajan tapahtunut murrosta ja muutosta. Mitään positiivista ei ole kuulunut aikoihin, hän sanoo.
Linja-autoliiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen sanoo, että ellei saada lisää rahaa joukkoliikenteelle, rapauttavat rajut supistukset bussiverkoston jopa eteläisessä Suomessa. Linjaverkostosta poistuu liikaa kuntakeskusten välistä linja- ja ostovuoroja.
– Samalla valtion on menettämässä kykynsä vastata seutu-, työmatka- ja kaupunkilippujen maksuosuuksistaan, kun haluaa siirtää ne kuntien vastuulle, muistuttaa Kääriäinen.

Fakta:
Bussiverkosto rapautumassa rajua vauhtia
– Joukkoliikenteen rahoitus on vähentynyt koko 2000-luvun
– Koko maassa määrärahatarve 52 miljoonaa euroa minimissään
– Valtion budjetissa varattu 40 miljoonaa euroa
– Yli 1.000 vuoroa häviämässä yhdessä viime vuoden vähennysten kanssa
– Valtion osuus laskenut 48 prosentista 30 prosenttiin vuonna 2010
– Bussiliikenteessä kulkee vuosittain 325 miljoonaa matkustajaa
– Suurin osa linja-autovuoroista kulkee lipputuloilla, ilman julkista rahoitusta
– Valtio ja kunnat osallistuvat rahoitukseen ostamalla määrärahojen puitteissa vuoroja, joita ei voida lipputuloilla ylläpitää
– Määrärahaa käytetään myös lippujen hintojen alentamiseen säännöllisille käyttäjille, esimerkiksi seutulippu

Kalvolaan ja Renkoon palvelulinjapilotti

Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio ja opetuspalvelujen tilaajapäällikkö Antti Karrimaa valmistelevat parhaillaan tarjouspyyntöä Hämeenlinnan koulukyydeistä. Tarjouspyynnön pitäisi olla valmiina maaliskuun alkupuolella.

Kalvolassa ja Rengossa aloitetaan palveluliikennekokeilu, joka kuljettaa niin koululaiset, vanhusten päivätoiminnan kuljetettavat sekä asiointikyytiä tarvitsevat. Karrimaan mukaan palvelulinjan reitit ja kuljetuskapasiteetti pyritään rakentamaan sellaiseksi, ettei kyytiä tarvitse tilata etukäteen.

– Pyrkimys on näin luoda joukkoliikennettä sinne missä sitä ei ole, Karrimaa sanoo.
Maarit Kaartokallion mukaan koulukyytien kilpailutuksessa hyödynnetään avointa joukkoliikennettä mahdollisimman hyvin. Myös linja-autovuoroja voidaan kilpailuttaa yhtä aikaa koulukyytien kanssa, jos se katsotaan kysynnän perusteella tarpeelliseksi.

– Tarjousta ei tarvitse jättää koko kaupungista. Kaupunki pilkotaan kuljetusalueiksi, jotka noudattavat vanhoja kuntarajoja tai pienemmiksikin osakokonaisuuksiksi. Vanha kouluverkko on kuitenkin se, minkä mukaan kuljetukset suunnitellaan, Karrimaa toteaa.

Tarjouspyyntö pyritään valmistelemaan niin, että pienemmät taksiyrittäjät voivat tarjota yhdessä esimerkiksi koko entisen kunnan alueen koulukyydeistä. Myös syöttöliikenne takseilla linja-autoille jatkuu.